Newest observations

Contact information

Skywarden,
Ursa Astronomical Association
Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
taivaanvahti(at)ursa.fi

Ursa Astronomical Association

Rare halos - 7.9.2023 at 10.53 - 7.9.2023 at 17.22 Kouvola Observation number 118701

Visibility IV / V

Tero Sipinen, Ursa (Etelä-Suomi)

Halo report part 2/2: timelapse from 10.53-16.19

After an active twenty minutes, I left the camera shooting at 10 sec intervals. The unprocessed timelapse (first image, 20fps) has occasional spectacular halos, and the processed version reveals much more (image 2, 10fps).

I made separate stacks of the most interesting points, and corresponding simulations:

Figure 3: (see processed video, at 0:59) Six images, 12:30 p.m., 34.8° + simu as gif

I was surprised when, in the simulation, the Lowitzes did not come across the "X" at the right Saur at all. I tried to simulate alternative Lowitzes and they match perfectly! In Martikainen, I also think the alternative Lows in the quadrilateral view.

Figure 4: (see processed video, at 1:06) Six images, at 12:44, 35.1° + simuja as gif

The bump coming down from the left sauri is perhaps a little better suited as an alternative than a regular Low. There are two ridges above the Sauri, the longer of which would otherwise be suitable as an alternative Low, but curves too steeply towards the ring. The shorter shore does not match any Lowitz. (In the gif, the stack and simulations differ from regular and alternate Lowitz). Pyra's piece? (pyra is not visible elsewhere). No halo at all?

Figure 5: (see processed video, at 1:17) Seven images, at 1:02 p.m., 35.3° + simuja as gif

Above the left Sauri, you could imagine a gentle alternative - Lowit. But the straight edge on the underside is not suitable for standard or alternative Low. Too direct. But is its directness a delusion? Is halo the laziest? On the other hand, Martikainen noticed a similar strangeness in his six-figure image. At the top right, could you chop a piece of alternative Low from behind the foliage?

Figure 6: (see processed video, at 2:45) Six images, at 15:29, 29.6° + simuja as gif

At the end, the bright Sauri and the Lowitzes still flashed. Otherwise, that would match well with the combination of lower & annular, but the latter looks very thick. Alternatives help and thickness is explained by the combination of ring-like and lower alternative.

to be continued in the specifications...



More similar observations
Additional information
  • The halo was caused by lightsource:
    • Sunlight
  • Where are the ice crystals of the halo located?
    • Upper clouds
  • Common halos (in sunlight)
    • 22° lower tangent arc info

      22° allasivuava kaari on suoraan Auringon alla näkyvä värillinen kaari. Usein halo nähdään 22° renkaan kanssa, jota se sivuaa.

      22° allasivuavan kaaren muoto vaihtelee Auringon korkeuden mukaan. Korkealla Auringolla se muodostaa 22° ylläsivuavan kanssa yhden kokonaisen kaaren, joka on vaakaellipsin muotoinen, tai hyvin korkealla Auringolla täysin rengasmainen. Suomessa Aurinko ei kuitenkaan nouse niin korkealle, että täysin rengasmainen 22° sivuava kaari olisi mahdollinen.

      22° yllä- ja allasivuava kaari yhtyvät teoriassa jo valonlähteen korkeudella 29 astetta. Alhaisin valonlähteen korkeus millä täydet sivuavat on luonnossa valokuvattu on noin 40 astetta. Useimmiten vielä 50 asteen korkeudellakin - mikä on suurinpiirtein kesäauringon keskipäivän korkeus Etelä-Suomessa - 22° yllä- ja allasivuava kaari näkyvät erillisinä.

      Hyvin korkealla Auringolla esiintyvä renkaan muotoinen 22° sivuava kaari ei eroa muodoltaan 22° renkaasta, mutta vahvoja viitteitä 22° sivuavan kaaren osuudesta ilmiöön antaa renkaan epätavallisen suuri kirkkaus ja terävyys.

      Talvella jääsumussa on kirkkaan ulkovalon alla mahdollista seurata 22° sivuavan kaaren valonlähteen korkeudesta riippuvaa muodonmuutosta liikkumalla lähemmäksi ja kauemmaksi valosta. Halo näkyy lampun valossa kauniina, erillisistä kiteistä muodostuneena kolmiulotteisena pintana.

      22° sivuava kaari on yleinen halo jonka voi havaita noin 100 kertaa vuodessa.

       

      Halonäytelmä paksussa yläpilvessä. Näkyvillä on molemmat 22° sivuavat kaaret sekä 22° rengas. Kuva Mikko Peussa. 

       

      Matalalla olevaan jääkidepilveen syntynyt halonäytelmä 22° yllä- ja allasivuavilla kaarilla. Kuva Voitto Pitkänen.

       

      Vaakaellipsin muotoinen täysi 22° sivuava kaari Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Sivuavan kaaren sisäpuolella on heikompi 22° rengas. Kuva Marko Mikkilä.

       

      Täysi 22° sivuava kaari ja 22° rengas yläpilvessä. Kuva Jukka Ruoskanen.

       

      Tämä rengas hyvin korkealla taivaalla olleen Kuun ympärillä lienee terävyytensä perusteella 22° sivuavan kaaren dominoima. Kuva Marko Riikonen.

       

      22° allasivuava kaari ja ala-aurinko lentokoneesta valokuvattuna. Näkyvillä on myös 22° rengasta. Kuva Antti Sinkkonen.

       

      22° allasivuava kaari ja 22° rengas lentokoneesta nähtynä. Kuva Jouni Finnilä.

       

      22° allasivuava kaari näkyy peltoa vasten Kuun jääsumuhalonäytelmässä. Sen alapuolella lähellä kuvan alalaitaa on luultavasti myös ala-aurinko. Kuun päällä on 22° ylläsivuava kaari. Kuva Marko Mikkilä.  

       

      Jääsumuun syntynyt 22° allasivuava kaari Kuun valossa. Kuva Mika Aho.

       

      Simulaatiot 22° sivuavista kaarista viidelle valonlähteen korkeudelle. Kun valonlähde nousee yli 75 asteen, 22° sivuava kaari on renkaan muotoinen. Viivalla on piirretty 22° rengas ja horisontti. Oikeassa alakulmassa on simulaatioissa käytetty kide sekä 22° sivuavan kaaren valonreitti. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

       

      Kuten nämä simulaatiot näyttävät, 22° allasivuavan kaaren muoto muuttuu merkittävästi valonlähteen korkeuskulman välillä 10-20 astetta. Koska halo näkyy kyseisillä valonlähteen korkeuksilla horisontin alapuolella, havainto tehdään joko maanpinnalta jääsumussa tai yläpilvissä lentokoneesta käsin. Simulaatiossa on myös mukana ala-aurinko. Vaakaviiva on horisontti, piste horisontin päällä on valonlähde ja kaareva viiva on 22° rengas. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • 46° infralateral arc info

      46° allasivuava kaari näkyy Suomessa luonnollisilla valonlähteillä aina valonlähteen suhteen kuperina kaarina. Lähempänä päiväntasaajaa Aurinko ja Kuu nousevat korkeammalle jolloin niiden alla voi nähdä yhtenäisen 46° allasivuavan kaaren. 

      46° allasivuavaa kaarta havaitaan meillä harvemmin kuin 46° ylläsivuavaa. Tähän lienee syynä se, että Aurinko ja Kuu ovat yleensä sen verran matalalla, ettei allasivuava kaari erotu lähellä horisonttia ilmakehän vaimennuksen ja pilvien epätasaisuuksien takia. Parhaat matalan Auringon 46° allasivuavat nähdään pääsääntöisesti jääsumussa.

      Vaikka 46° allasivuavan kaaren teoreettinen muoto on useilla valonlähteen korkeuksilla valonlähteeseen nähden kupera, se voi silti heikosti kehittyneenä näyttää pelkältä 46° renkaan pätkältä. Korkealla Auringolla 46° allasivuava saattaa tulla sekoitetuksi myös horisontinympäristön kaareen, mutta Suomessa tätä ongelmaa ei ole.  

      46° allasivuava on mahdollista havaita yläpilvissä ainakin kerran vuodessa. Jääsumussa sen näkeminen riippuu lähinnä siitä kuinka paljon on mahdollisuuksia seurata laskettelurinteiden tykkilumetuksesta syntyviä laadukkaita jääsumuja.

       

      Kuun jääsumuhalonäytelmä näyttävillä 46° allasivuavilla kaarilla. Kuva Marko Mikkilä.

       

      46° sivuavat kaaret jääsumuun syntyneessä halonäytelmässä. Kuvan poikki kulkeva valkea kaari on horisonttirengas. Kuva Jari Luomanen.

       

      Tyypillinen yläpilven 46° allasivuava kaari on himmeä ja esiintyy vain toisella puolella. Halo on merkitty kuvaan nuolella. Näkyvillä on lisäksi 22° ylläsivuava kaari sekä 22° rengas. Kuva Ismo Luukkonen.

       

      Yläpilveen syntynyt halonäytelmä 46° allasivuavalla kaarella. Kuva Veikko Mäkelä.

       

      Lentokoneesta valokuvattu halonäytelmä jossa on mukana heikko 46° allasivuava kaari. Kuva Reima Eresmaa. 

       

      Simulaatiot 46° sivuavista kaarista. 46° ylläsivuava kaari on aina valonlähteeseen nähden kovera kaari, eikä sitä näy valonlähteen ollessa yli 32 asteen korkeudella. 46° allasivuava kaari on valonlähteeseen nähden kupera kaari noin 50° korkeudelle saakka. Suuremmilla valonlähteen korkeuksilla sen muoto on valonlähteeseen nähden kovera. Viivalla on piirretty 46° rengas ja horisontti. Simulaatio-ohjelma HaloPoint.

  • Rare halos (in sunlight)
    • Lower Lowitz arc info

      Alempi Lowitzin kaari on värillinen, himmeä halo joka voi näkyä kirkkaan sivuauringon yhteydessä. Se erkanee 22° renkaalta himmeänä kaarena yläviistoon kohti sivuaurinkoja.

      Valokuvissa hyvin erottuvien, kiistattoman selvien Lowitzin kaarten näytelmät ovat harvinaisia ilmestyksiä. Sellaisen voi havaitsija odottaa näkevänsä pari kertaa vuosikymmenessä.

       

      Valokuva poikkeuksellisen hyvin kehittyneistä Lowitzin kaarista. Kaikki kolme Lowitzin kaarten osamuotoa - ylempi (1), alempi (2) ja rengasmainen (3) - ovat näkyvillä. Kuva Petri Hakkarainen.

       

      Tässä halonäytelmässä saattaa olla näkyvillä Lowitzin kaarten ylempi ja alempi osamuoto (nuolet). Tällaisia hankalasti tulkittavia tapauksia tulee juuri kuvan kaltaisissa tilanteissa, joissa valonlähde on matalalla ja sivuaurinko lähellä 22° rengasta. Kuva Jaakko Kuivanen.

       

      Simulaatiot alemmasta Lowitzin kaaresta kuudelle valonlähteen korkeudelle. Vertailukuvioina sivuauringot sekä 22° rengas. Alempi Lowitzin kaari on teoriassa kirkkaimmillaan 22° rengasta sivuavassa kohdassa. Hyvin korkealla valonlähteellä se on muodoltaan identtinen alakoveran Parryn kaaren kanssa. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • Upper alternate Lowitz arc [Nurminen] info

      Ylempi Nurmisen kaari / ylempi vaihtoehtoinen Lowitzin kaari on yksi kolmesta kaaresta jotka syntyvät vaihtoehtoisessa Lowitz-asennossa (englanniksi alternate Lowitz) leijailevissa kiteissä. Tässä akseli jonka suhteen kide heilahtelee on siirtynyt 90 astetta tavalliseen Lowitz-asentoon nähden.

      Sivuauringon yhteydessä näkyvien kaarten tunnistamisessa on hyvä olla tarkkana, sillä joskus Lowitzin kaarelta näyttävä halo saattaa tarkemmin katsottaessa osoittautua vaihtoehtoiseksi Lowitzin kaareksi.

       

      NIMI

      Raisiossa kesällä 2019 kuvattu halonäytelmä josta ensimmäistä kertaa tunnistettiin Nurmisen kaaret. Siniset nuolet merkkaavat ylempää Nurmisen kaarta, punainen alempaa. Kuvassa on myös normaali ylempi Lowizin kaari. Auringon korkeus 40 astetta. Kuva Lasse Nurminen, simulaatio Ji Yun, simulaatio-ohjelma HaloPoint

       

      NIMI

      Simulaatiot Lowitzin kaarista (purppura) ja Nurmisen kaarista (keltavihreä) kuudelle eri auringonkorkeudelle. Kiteen annettu ottaa kaikki asennot Lowitz-akselin suhteen. Simulaatio käy kaarten muotojen vertailuun, intensiteetit riippuvat kulloisenkin näytelmän kiteen asento- ja muotoparametreistä. Simulaatio-ohjelma HaloPoint

    • Lower alternate Lowitz arc [Nurminen] info

      Alempi Nurmisen kaari / alempi vaihtoehtoinen Lowitzin kaari on yksi kolmesta kaaresta jotka syntyvät vaihtoehtoisessa Lowitz-asennossa (englanniksi alternate Lowitz) leijailevissa kiteissä. Tässä akseli jonka suhteen kide heilahtelee on siirtynyt 90 astetta tavalliseen Lowitz-asentoon nähden.

      Sivuauringon yhteydessä näkyvien kaarten tunnistamisessa on hyvä olla tarkkana, sillä joskus Lowitzin kaarelta näyttävä halo saattaa tarkemmin katsottaessa osoittautua vaihtoehtoiseksi Lowitzin kaareksi.

       

      NIMI

      Raisiossa kesällä 2019 kuvattu halonäytelmä josta ensimmäistä kertaa tunnistettiin Nurmisen kaaret. Siniset nuolet merkkaavat ylempää Nurmisen kaarta, punainen alempaa. Kuvassa on myös normaali ylempi Lowizin kaari. Auringon korkeus 40 astetta. Kuva Lasse Nurminen, simulaatio Ji Yun, simulaatio-ohjelma HaloPoint

       

      NIMI

      Simulaatiot Lowitzin kaarista (purppura) ja Nurmisen kaarista (keltavihreä) kuudelle eri auringonkorkeudelle. Kiteen annettu ottaa kaikki asennot Lowitz-akselin suhteen. Simulaatio käy kaarten muotojen vertailuun, intensiteetit riippuvat kulloisenkin näytelmän kiteen asento- ja muotoparametreistä. Simulaatio-ohjelma HaloPoint

    • Wegener anthelic arcs info

      Wegenerin vasta-aurinkokaari on laaja-alainen halo, josta yleensä nähdään vain horisonttirenkaan yläpuolella olevia osia. Se on tavallisesti valkoinen, mutta parhaimmillaan siinä erottuu haaleita spektrin värejä. 

      Kuten muutkin vasta-aurinkokaaret, myös Wegener risteää itseään vasta-aurinkopisteessä. Näin ei kuitenkaan luonnossa tavallisesti tapahdu ennenkuin Aurinko on yli 50 asteen korkeudella.

      Wegenerin vasta-aurinkokaari syntyy samoissa kiteissä kuin 22° ja 46° sivuavat kaaret. Jos nämä halot puuttuvat, ei Wegenerin vasta-aurinkokaartakaan synny. Myös horisonttirengas on erottamaton osa Wegenerin sisältäviä halonäytelmiä.

      Wegener on mahdollista nähdä yläpilvissä muutaman kerran vuosikymmennessä, mutta se jää helposti huomaamatta pilvikuitujen seasta. Kupera peili, joka tiivistää halot paremmin näkyville, on hyvä olla taskussa kun Wegeneriä alkaa taivaalta etsimään.

      Monesti halo löydetään vasta valokuvista. Helpoiten sen saa yläpilvistä esiin jos ottaa halonäytelmästä useita valokuvia peräkkäin jalustalta ja pinoaa ne yhdeksi keskiarvokuvaksi.  

      Ehkä paras mahdollisuus Wegenerin vasta-aurinkokaaren näkemiseksi on laskettelurinteiden lumitykityksistä muodostuneessa jääsumussa, varsinkin silloin jos halonäytelmän valonlähteenä on mahdollista käyttää kirkasta kohdevaloa.

       

      Tässä Kuun jääsumuhalonäytelmässä nähtiin erityisen pitkä Wegenerin vasta-aurinkokaari. Horisonttirenkaan yläpuolella se muodostaa täyden loopin ja alapuolellakin ulottuu aina alaprimääriin Tapen kaareen saakka. Kuva Jari Luomanen.

       

      Jääsumuhalonäytelmä Wegenerin vasta-aurinkokaarella. Kuva Olli Sälevä.

       

      Lyhyt Wegenerin vasta-aurinkokaaren pätkä yläpilveen syntyneessä halonäytelmässä. Vaikka halo oli heikosti värillinen, se jäi silti huomaamatta havaintotilanteessa. Kuva Marko Riikonen.

       

      Wegenerin vasta-aurinkokaari näkyy useiden muiden halojen ohella kirkkaalla lampulla jääsumuun luodussa halonäytelmässä. Lampun korkeus on 5 astetta. Kuva Marko Riikonen.

       

       

      Simulaatiot Wegenerin vasta-aurinkokaaresta neljälle valonlähteen korkeudelle. Mukana on myös Wegenerin kanssa aina näkyvät seuraishalot, eli 46° ja 22° sivuavat kaaret sekä horisonttirengas. Wegenerin vasta-aurinkokaari sivuaa teoriassa 22° sivuavaa kaarta sen ylä- ja alaosassa. Simulaatio-ohjelma: HaloPoint.

    • Unidentified info

      Tunnistamaton, erikoinen, outo halomuoto. Jos ylläpito tunnistaa kohteen, lisätään se tunnistus ja poistetaan tämä ilmoitus havainnosta.

      Hyvin harvoin voi löytyä kokonaan uusi halo, jolloin sen havainto pysyy luokassa "tunnistamaton", kunnes kohde saa nimen tai työnimen.

Technical information

to be continued...

The video shows even after this that the horizon tire would still pop, but I already went to stop the filming. I did still go to the yard to take a few pictures of which I could only find 22r, sa and zyk.

I didn't check for this rape the forms that have already been reported once in the first report of the day (ie 22r, sa, 22ys, zyk, hr, 46r, 46ys, ykovParry, yLowi, rLowi).

Comments: 4 pcs
Petri Martikainen - 17.9.2023 at 13.06 Report this

Hyvin näyttää vaihtoehtoiset Lowitzit täsmäävän kolmoskuvassa. Minusta ainakin kuvissa 4-5 (-6) on mukana myös 24° rengasta. Siitähän näkyy viitteitä Juvallakin näiden "outokaarien" yhteydessä, vaikka en tohtinut sitä merkatakaan, ja ysihän oli yhdessä Juvan pinossa aika selvä. Eli pyraa oli samaan aikaan liikkeellä myös. Sitten kun katsoo kuvia 4-6 ajatuksella, että siellä on 24r ja jotain muuta, niin ainakin kuvissa 4 ja 5 vaihtoehtoinen Lowitz tuntuisi täydentävän kaarihässäkköitä kohtuullisen hyvin. Kuvassa 6 voisi tosiaan olla sekoitus tavallisia ja vaihtoehtoisia Lowitzeja. Ehkä muissakin. Olipa mielenkiintoisia kiteitä ilmassa! Harmillista, että alapilvet häiritsivät havainnointia Juvalla niin pahasti.

Marko Riikonen - 19.9.2023 at 13.59 Report this

Saattas olla S-hessu vasemmasta saurista alas menevä pitkä kaari. Referoin jälleen kerran tähän:

https://1.bp.blogspot.com/-l98iSb99ROY/WNEdqve0TzI/AAAAAAAAAOk/qodSgvdwpXQtiWh24sw_eE22y2m4IrBEwCLcB/s1600/Totto-bridge-lysis-valmis2YB.png

Ihmeen hyvällä laadulla olet saanut nuo animoidut giffit tehtyä. Kaitpa tuossa yhdessä tosiaan alternaattia on. Ei nyt ainakaan perustobiaksena mene. Olis kyllä mukava nähdä nuo tärkeimmän vaiheen kuvat ilman tuota vilkutteluakin. Taitaa olla kaksi vapaa slottia tuossa vielä.

Tero Sipinen - 19.9.2023 at 20.55 Report this

Joo, ehkä se auttaa giffeissä että kuvat on mustavalkoisia?

Täytyypä laittaa vielä pelkät B-R:t esille.

Marko Riikonen - 21.9.2023 at 11.40 Report this

Ahaa, no niinpä tietysti! Näin on sitä yksinkertaisimmissakin asioissa koko ajan opittavaa. Jatkossa beeärränä sitten giffit.

Mietin saisiko pienemmällä tiltillä rajattua tuota alternaattia simussa paremmin saurin tasoon?

Send a comment

Comments are checked and moderated before publication If you want to contact the observer directly about possibilities to use these images, use the Media -form.

*

*

*
characters left

By sending in this comment I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.