By filling out this form you can send an observation about different storm / extreme weather -related phenomena, like the amount of lightning observed, arcus clouds, tornados or hails.

Mere thunder roars, generic storm clouds or old wind/thunder damages are not within this observation program.

Observation start

When did you see or photograph this phenomenon?

  • *

    Please enter here the date and time when you first saw the phenomenon in the sky. The date can also be chosen from the calendar icon next to this. The date and time should be given according to the local time of the observation location.

    If you are not sure of the time you saw the phenomenon, we ask you to give us the time you think is the most likely, meaning your so called best guess. In this case, we would like you to tell more about the uncertainty surrounding the time in the free-form text -field meaning the observation strory.

    If your observation is about a celestial body taken with long exposure, which may have been even been exposed on several different nights, please give us the latest time of exposure.

  • *
    Observation starts
    Observation ends
  • If the phenomenon lasted only a short while (a couple of minutes or so), giving just the start time is ok.
  • Quick selects
    Phenomenon still visible • was visible 30 min ago • was visible 1 h ago
Observation location

Where were you when you observerd the phenomenon?

  • Please choose your observation site
    by clicking the right location on the map.


    When you click the map with your mouse, the system will automatically pick the coordinates of the place you have chosen and on land usually also the name of the place in question. 

    If your first click of the map hit the wrong place, you can move the location marker by clicking the map again. Zooming in on the map with the slider in the left-hand corner of the map or the mouse scroll wheel helps with making the placing more accurate.

    If for some reason you are not willing to give us your observation location too precisely, you can place the observation location´s icon on the map for example in the center of the nearest small populated area. Normally an accuracy of 1-3 kilometers is enough to inform about the observation place. 

  • * info

    We hope our users will first give us the observation location within 1-3 kilometers of accuracy, if possible, by clicking the right spot on the map. In this case, the observation location will automatically appear below within the accuracy of the municipality, if the observation was made on Finnish grounds.

    Google maps won´t recognize all foreign observation locations nor observations made at sea. In these cases we would like for you to type the observation location here. 

    You can also, instead of clicking the map directly, type out the observation location´s name within the municipality´s accuracy in the ""City/municipality"" -box. In that case, the system will place your observation in a random place in the center of the municipality in question. Regarding multiple observations, this is also a good enough precision.

    If you don´t know, which municipality your observation was made in, like for example, you were in a moving vehicle, we would like you to describe the location in free form. For example ""Between Kouvola and Mikkeli"" or ""In an airplane above the Baltic sea"".

    If you marked your location on the map, this information will be filled in automatically

Contact info
  • + Add an observer info

    You can also mention other observers of your observation, if they are in the same observation location, have agreed to a shared observation and you announce their real names and email addresses.Only you as the main observer have the right to edit the observation and only you hold the copyright of the possible photos or drawn illustrations.

  • info

    Please give your actual name in the form of your first and last name. Observations can´t be accepted if only initials or an incomplete name are given (e.g. K. Virtanen). If you don´t want your name to be visible on the internet in relation to your observation, you can remove the checkmark from the spot asking this. The spot is displayed on the next line.

  • info

    Your aforementioned name will not be visible on the internet in relation to your observation and possible images, if you remove the checkmark here. If you remove the checkmark, on the observation´s name -field online will read ""Anynomous"". In that case your identity will remain only in Ursa´s and the phenomenon´s researchers´ knowledge. 

    Although we hope, that as many observer as possible allows their name to be displayed in relation to their observation and possible images. This way we can abide by the tradition of scientific observation which is seen as more important.

  • info

    The email address should be in a working basic form without unnecessary texts, spaces or brackets. For example:

    If you want to later fill in, fix something about or completely delete your observation, it is possible using the editing link. The editing link will be sent to the email address you have given us. Without a working email address the link won´t arrive to you.

  • Why do we ask for contact information?


    Your contact information will not be publicly visible nor will it be given away for commercial purposes.

    For research purposes: in case of especially valuable observations, it is important, that researchers or Ursa can contact the observer to ask more details or pictures or to thank the observer for the valuable input.

    You can later search for your observations using your own email address in system´s search bar. It is easier to search for observations by using your email address instead of you name, because some observers may share the same name with you.   

    Many observers have wished for an option to later modify their observations. This is possible only by using the editing link sent to the email address you gave us. Without a working email address the link won´t reach you. 

  • *

    Lightning photo


    Lightning photo

    Photo of a lightning strike. Use this title if you saw less than 10 lightnings and got at least one photographed.

    At least 5 lightning strikes seen

    Nähty vähintään 5 salamaa

    At least 5 lightning strikes seen

    Seen with the naked eye (not just heard) with at least 5 lightnings during observation time....or photographed them.

    At least 10 lightning strikes seen

    Nähty vähintään 10 salamaa

    Nähty vähintään 10 salamaa

    Seen with the naked eye (not just heard) with at least 10 lightnings during observation period...or photographed them.

    Image of an exceptional thunder cloud

    Kuva hienosta ukkospilvestä

    Image of an exceptional thunder cloud

    Photo of a spectacular thundercloud. Essentially, the top of the thunderstorm should be visible in the picture.

    Arcus cloud


    Arcus cloud

    A shelf-like cloud, the passage of which is accompanied by a gusty wind.

    Funnel cloud


    Funnel cloud

    A rotating cloud statue that does not reach the ground.

    Hail in the summer season

    Raekuuro kesäkaudella

    Hail in the summer season

    Rainfall of hail during the summer season (May-September) was observed.

    Ground level vortex

    Maanpintatason pyörre

    Ground level vortex

    A vortex of dust, water, or snow that occurs only at ground level.




    A strongly rotating cloud statue extending from the cloud to the ground.

    Upper-atmospheric lightning

    Yläilmakehän salama

    Lightning strike at the upper atmosphere

    These phenomena are rather rare and can only be observed with camera quipment.

    Other storm phenomenon

    Muu myrskyilmiö

    Other storm phenomenon

    Some other significant storm phenomenon - for example, extensive storm damage.

  • *

    We ask that you evaluate the phenomenon you have observed.

    Was the phenomenon weak or very faintly visible in the sky? Or was it clear or even very bright?

    If the most relevant content of the observation is a photograph, we hope that you will use the classification as follows:

    I: The subject is difficult to distinguish from the image.

    II: The subject is dimmed and / or small in the image.

    III: The subject is moderately visible in the image.

    IV: The subject is relatively extensively and / or brightly displayed in the image.

  • info

    Here you can type the name of the astronomical association which you are a member of. If you belong to more than one association, we ask you to give us the name of the association which is the most important to you havaintotoiminnassa.  

    The largest astronomical association in Finland, The astronomical association Ursa ry with its good 15 000 members is divided into area specific teams here. The teams are ""Ursa (Southern Finland)"", ""Ursa (Helsinki)"", ""Ursa (Eastern Finland)"", ""Ursa (Western Finland)"" and ""Ursa (Northern Finland)"". The Oulu and Lapland provinces belong to the Northern Finland team´s area. All municipalities in the metropolitan area, except Helsinki, are also part of the Southern Finland team´s area.      

  • We hope that you will tell about seeing the phenomenon in free form. If you are busy, even a one or two sentence long description of the phenomenon will help to understand, what you saw. (In case you want to input technical information, they have their own place)


    Here you can tell in free form about the phenomenon and seeing it. You have a room of 1200 characters for that. For example how you spotted the phenomenon? How did it look like? (etc).

    If you are not already familiar with celestial bodies/atmospheric phenomena, please try to describe the phenomenon diversely.  

    In case you are a specialist in the field we hope you will write in a way that the observation story is at least for the most part comprehensible to new people interested about the subject. It is recommended to avoid terms, slang and abbreviations that only few can understand.  

    If you decide to write an observation story with at least a few sentences of length here and attach at least one image to your observation, the observation will be published on the observation system´s Images and stories page.

    Please use English when writing into this field. If you want to use some other language, select the alternative from the site banner.

    characters left.

  • You can attach 1-8 images or videos of the phenomenon (jpg, gif, png or mp4). The system will not receive files containing more than 50 megabytes. We hope, that you favor images or videos with no more than 15 Mb.


    You can attach at most 8 images. We hope you will attach several images only if they showcase the different sides or stages of the phenomenon or otherwise fulfill eachother. If your images are practically fully identical, we ask you to only attach the best photo to your observation.

    The system automatically shows large images in a size where the longest side of the image (either horizontal or vertical) is 1000 pixels long.  

    The size limit of files is 50 megabytes. Taivaanvahti will not accept larger images. It is recommended to favor pictures that are at most the size of 15 Mb.

    The allowed image file formats are jpg, jpeg, gif ja png. The system will not accept for example tif images or pdf files.

  • Main image

  • info

    By crossing this off you´re asking the administration´s experts to inspect the observation´s phenomenon identifications particularly carefully and/or critically before the observation is published.

    In case something problematic is detected regarding the identifications, the observation won´t be published before the administration has fixed the identifications and/or you have been contacted.   

Additional information

  • info

    Meteorological researchers are very interested in hail observations. If you measured the size of the fallen hail, report it here. The measurement result is the largest measured diameter of the largest granule detected.

Observed storm phenomena

If you are not familiar with these phenomena, take a look at the descriptions in the info-buttons. The moderators will be able to later correct the identifications should that be necessary.


Talvinen salamointi liittyy yleisimmin voimakkaaseen lumisateeseen eli kyseessä on salama lumi- tai räntäsateessa. Joskus harvoin, varsinkin alkutalvesta, salamointia voi esiintyä myös vesisateen yhteydessä.

Talvella välähdyksiä synnyttävät myös sähköjohdoista ja muuntamoista tulevat valokaaret. Valokaaret syntyvät voimakkaan tuulen tai puihin kertyneen lumen taivuttaessa puut kosketuksiin sähkölinjojen kanssa. Näistä välähdyksistä ei synny ukkoselle ominaista pitkäkestoista jyrinää, vain nopea pamahdus ja mahdollisesti lähialueilla kuultavissa oleva sähköinen ritinä.

Kesäkaudella ei ole mielekästä kerätä havaintoja yksittäisistä salamoista. Talvikaudella ne ovat harvinaisempia ja siksi kiinnostavia.




Kalevantuli on epämääräinen välähdys, josta ei kuulu jyrinää ja joka on yleensä etäällä taivaanrannan tuntumassa. Kalevantuli on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

Erotuksena kalevantuleen elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne. Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yleensä yli 20 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.


Kalevantuli valaisee kaukaista ukkospilveä. Kuva Mikko Peussa.


Elosalamassa erottuu salaman viivamainen rakenne, mutta ääntä ei kuulu. Erotuksena elosalamaan kalevantuli on epämääräisempi välähdys, joka on maasalaman tai pilvisalaman heijastusta.

Sekä kalevantuli että elosalama ovat molemmat salamointia, joka tapahtuu yleensä yli 20 km etäisyydellä havaitsijasta, mistä johtuen jyrinää ei kuulla.


Salaman osuma on toisinaan paikannettavissa selvästi tunnistettavaan kohteeseen, kuten esimerkiksi puuhun, radiomastoon, lentokoneeseen. Pyydämme, että kerrot havaintokertomuksessa tarkemmin kohteesta ja sen sijainnista.


Tässä kuvassa salama iski noin 100 metrin päähän. Iskun tarkkaa kohdetta ei tiedetä. Kuva Miikka Mäkinen.


Alasinryömiäinen (englanniksi anvil crawler) on vaakasuuntaisesti taivaalla suuren etäisyyden liikkuva, tyypillisesti askeltaen etenevä salama, joka yleensä liittyy suureen ukkospilvijärjestelmään.

Alasinryömiäiset ovat näyttäviä ja harvinaisia salamoita. Niiden pätkittäinen askel kerrassaan eteneminen voi tuoda strobovaloja muistuttavan vaikutelman.


Elmon tuli on kirkkaan sininen tai violetti hehku, joka näkyy tyypillisesti ukkosen aikana korkealla sijaitsevissa ja muodoltaan piikkimäisissä rakenteissa.

Kyseeseen voi tulla esimerkiksi laivan masto, ukkosenjohdin, savupiippu, katulamppu tai muu vastaava kohde. Elmon tulen aiheuttaa koronapurkaus, ja siitä saattaa kuulua sähköistä ritisevää ääntä. Ilmiö on hyvin harvinainen.


Upward connection leaders or upward streamers are formed when a lightning bolt descends down from a cloud and reaches an altitude of some tens of meters above the ground. In these conditions the intense electric field produces a number of glowing discharge channels which extend upwards from the ground.

These luminous channels are some meters long, and typically originate from high objects, such as treetops, buildings, powerlines and antennas. On flat land or on water upward connecting leaders form close to each other in a dense group. When one of the upward streamers connects with the descending lightning bolt, a low-resistance path between the cloud and the ground is formed, causing a strong electric current. This causes the lightning channel to glow very brightly, and the potential difference between the two ends of the lightning is evened out. Upward connecting leaders are a common phenomenon, but catching it with a camera is very difficult.

The picture below shows bright white and pink needle-like upward connecting leaders on the surface of the water around the lightning strike.

Photo: Eero Karvinen


Vyörypilvi on ukkospilveen liittyvä hyllymäinen tai rullamainen, usein selvärajainen matalalla roikkuva pilvi. Tämän uhkaavan näköiseen pilvimuodostelman ylitykseen liittyy usein puuskainen tuuli.  


Vyörypilvi. Kuva Pete Pajuheimo.


Vyörypilvi. Kuva Pauli Jokinen.


Vyörypilvi. Kuva Jaakko Kuivanen.


Vyörypilvi. Kuva Panu Lahtinen.


Vyörypilvi. Kuva Eetu Saarti.


Vyörypilvi erkanee kielekkeenä ukkospilven alaosasta. Kuva Markku Siljama. 


Rullapilvi on sukua voimakkaiden ukkossolujen yhteydessä tavattaville vyörypilville, mutta eroaa niistä sillä tavoin, että rullapilvi esiintyy aina erillään ”emopilvestä” Toisinaan puuskarintama voi työntää rullan hyvinkin etäälle ukkossolusta. Tällainen rulla näyttää etenevän taivaalla itsekseen, vailla selkeää vuorovaikutusta muiden pilvien kanssa. Toisinaan se saattaa näyttää pyörivän pituusakselinsa ympäri.

Toisaalta joillakin rannikkoseuduilla tavataan hyvin näyttäviä rullapilviä, jotka syntyvät merialueiden ilmavirtauksissa eivätkä ukkossolun yhteydessä. Tunnetuin tällainen rullapilvi on Australian pohjoisrannikolla säännöllisesti havaittava jättimäinen rulla, niin sanottu Morning glory -pilvi.


Hailuodossa etäältä havaittu rullapilvi. Kuva Vesa Vainionpää.


Hyllypilvi (engl. shelf cloud) on vyörypilven erikoismuoto. Nimensä mukaisesti se on vaakasuora, hyllyä muistuttava kuuropilven uloke. Se liittyy supersolu-ukkospilviin, joita Suomessa tavataan hyvin harvoin.

Jarmo Moilasen kuva harvinaisesta hyllypilvestä 13. kesäkuuta 2001 Vaalan taivaalla.


Seinäpilvi on pyörivä, usein sateeton pilvimuodostelma, joka ulottuu supersolu-ukkospilven alapuolelle.


Seinäpilvi 1.6.2013 Ikaalisissa. Kuva: Arja-Sisko Airila


Mammatus- eli utarepilvet ovat utareen muotoa muistuttavia rakenteita. Tyypillisesti niitä nähdään ukkospilvien reunassa, mutta mammatukset voivat kulkeutua myös kauaksi ukkospilvistä. Lisäksi mammatuksia muodostuu muissakin kuin ukkospilvissä. 


Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Mirko Lahtinen.


Mammatuksia ukkospilven takareunassa. Kuva Jari Luomanen.


Mammatuspilveä. Kuva Mikko Peussa.


Maaliskuisen kuuropilvijonon takareunan mammatuksia. Kuva Matias Takala.


Tämä mammatusmuodostelma ei liittynyt ukkospilveen, vaan näkyi stratocumuluksessa. Kuva Jari Luomanen.


Läpäisevä huippu (englanniksi overshooting top) on harvoin nähtävä pullistuma alasinpilven huipussa. Yleensä alasinpilvi on huipustaan verrattaen tasainen. Tällainen pullistuma syntyy voimakkaan nousuvirtauksen kohdalle ja tunkeutuu joskus stratosfäärin puolelle.

Ylikorkea eli tropopaussin läpäisevä huippu liittyy suureen ilmakehän epävakaisuuteen ja tyypillisesti supersoluun. Näin ollen se voi olla merkki voimakkaasta salamoinnista ja rakeista. Supersolujen yhteydessä saattaa esiintyä myös trombeja tai syöksyvirtauksia.   


Läpäisevä huippu nousee muun pilven yläpuolelle pienenä valkeana kumpuna. Kuva Eero Karvinen.


Läpäisevän huipun valkea kumpu pilkistää ulos ukkospilven yläosan cirruksista. Kuva Mauri Korpi.


Pieni nyppylä pilven yläosassa on läpäisevä huippu. Kuva Esa Palmi.


Kuuro-ja ukkospilvissä ilman maata kohti suuntautuva liike muodostaa laskuvirtauksen, joka näkyy parhaimmillaan hienona sadeseinämänä.

Sadeseinämä on jyrkkäreunainen sateen reuna, joka erottuu välillä erittäin näyttävästi konvektiosolun etureunassa. Sitä seuraa erittäin runsas, nopeasti alkava rankkasade, mahdollisesti myös raesade.


Sadeseinämä Helsingin taivaalla 13. kesäkuuta 2009. Kuva Pauli Jokinen.  


Voimakkaat laskuvirtaukset synnyttävät maahan törmätessään ukkospuuskia tai syöksyvirtauksia. Sadeseinämän maanpinnan läheinen osuus leviää joskus eteenpäin, joka voi tarkoittaa voimakasta syöksyvirtausta. Tällöin puhutaan suomennettuna sateen jalasta (rain foot).


Sadeseinämä Lahja-rajuilman etureunassa Nokialla 7. elokuuta 2010. Kuva Esa Palmi.


Etelä-Suomessa 3.7.2011 salamoinut ukkosnauha saavuttaa Hämeenlinnan Aulangon. Ukkosnauhan etureunassa oli nähtävissä sadeseinämä, vyörypilvi ja tulevan suppilopilven alkua. Kuva Jari Laikko.


Sateesta johtuva ja poikkeuksellisen runsas veden kertyminen esimerkiksi teille, alikulkuihin, kellareihin tai pelloille.


Sateen aiheuttamaa tulvintaa lokakuun alussa 2012 Ilmajoella. Kuva Mauri Korpi.


Sateen aiheuttamaa tulvintaa lokakuun alussa 2012 Ilmajoella. Kuva Mauri Korpi.


Kyrönjoen tulvintaa Ilmajoella lokakuun alussa 2012. Kuva Marko Myllyniemi.


Raisiojoen tulvintaa lokakuun alussa 2012. Kuva Mikko Peussa.


Laajat myrskytuhot ovat lukuisia kaatuneita puita, lakoontuneita peltoja, irronneita kattopeltejä tai muuta vastaavaa voimakkaan tuulen aiheuttamaa erityisen suurta vahinkoa.

Myrskytuho ei ole laaja, mikäli kyseessä on vain hyvin harvojen, kaukana toisistaan sijaitsevien yksittäisten puiden kaatuminen.


Laaja-alaista myrskytuhoa Karilanmaan kylässä. Kuva Markku Siljama.



Rakeet ovat kesäkaudella satavaa jäätynyttä vettä.Raekuurot liittyvät voimakkaaseen konvektioon, usein samassa yhteydessä esiintyy myös ukkosta.

Rakeet voidaan jakaa lumirakeisiin ja jäärakeisiin. Edelliset ovat styroksimaisia tai raejuustomaisia huurrepalleroita, jälkimmäiset ovat kirkkaita ja kovia kappaleita.

Suomessa raekuurot ovat maltillisia, yksittäisten rakeiden ollessa tyypillisesti halkaisijaltaan muutaman millin. Joskus tosin Suomessakin voi taivaalta tippua halkaisijaltaan useita senttejä olevia rakeita.


Raekuuro. Kuva Esa Palmi.


Raekuuro. Kuva Mikko Peussa.


Raekuuron valkaisenma tie. Kuva Matias Takala.


Rakeita. Kuva Jaakko Kuivanen.


Voimakkaan matalapaineen aiheuttama ja meteorologisena terminä aito myrsky, jossa 10 minuutin keskituuli on yli 21 m/s. Havainto edellyttää tuulen mittaamista tuulimittarilla tai kokeneen havaitsijan arviota.

Määritelmä täyttyy Suomessa yleensä lähinnä merialueilla, rannikoilla sekä joskus Lapin tuntureilla erityisen voimakkaiden matalapaineiden yhteydessä. Syvällä sisämaassa 10 minuutin keskituuli yli 21 m/s on erittäin harvinainen ilmiö.


Syöksyvirtaus on ukkospilvestä laskeutuva voimakas puuskittainen ilmavirtaus. Syöksyvirtaus on yhdensuuntainen tuuli, toisin kuin selvästi pyörivä trombi. Syöksyvirtauksen kohdalla sataa usein hyvin voimakkaasti.

Syöksyvirtaus voi aiheuttaa huomattavia tuhoja. Se kaataa puut yhteen suuntaan, kun taas trombin jäljiltä puut ovat kaatuneet sikin sokin. 

Syöksyvirtaus tarkoittaa vain tuulta joka havaitaan laskuvirtauksen osuessa maahan. Muussa tilanteessa voidaan puhua ukkospuuskasta.


Syöksyvirtaus taivuttaa puita. Kuva Esa Palmi.


Suppilopilvi on 1) pilvestä roikkuva, 2) suppilomainen ja 3) selvästi pyörivä muodostelma, joka 4) ei yllä maahan saakka. Vasta pintakosketuksen tapahtuessa kyseessä on trombi tai vesipatsas, riippuen siitä näkyykö ilmiö maan vai vesialueen yllä.

Aina ei ole mahdollista varmuudella sanoa onko kyseessä suppilopilvi vaiko vain siltä näyttävä pilvirakenne johon ei liity ilman kierteistä liikettä. Epävarmoja tapauksia saattaa olla helpompi selvittää jos ilmiön kehityksestä on olemassa kuvasarja. Myös laajakulmainen valokuva ilmiön aikaan vallinneesta pilvitilanteesta voi auttaa tulkinnassa.    


Kahden kuvan sarja suppilopilvestä. Ylemmässä kuvassa vasemmalla näkyvä suppilo on emäpilvessä kiinni, mutta alemmassa kuvassa se on irronnut siitä. Kuva Matti Helin.


Suppilopilvi. Kuva Eija Käkelä.


Suppilopilvi lähestyvässä ukkospilvessä. Kuva Matti Helin.


Todennäköinen suppilopilvi. Ilmiö näkyi epätavallisen myöhään syksyllä, lokakuun lopussa. Kuva Matti Helin.

Tämä matalalla roikkuva pilven repale ei ole suppilopilvi. Kuva Risto Jokinen.


Vesipyörre on pienialainen pyörretuuli, joka syntyy vesialueelle, kuten merelle tai järvelle. Tuuli muodostaa veden pinnalle pyörteen, joka joskus voi olla useitakin metrejä korkea.

Toisin kuin pilvestä vedenpintaan asti ulottuvat vesipatsaat, vesipyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.


Tommi Rimpiläs video of a rotating wind.


Pölypyörre on pienialainen pyörretuuli. Se syntyy tyypillisesti keväällä kevätauringon lämmittämälle pellolle, hiekkakentälle tai muulle nopeasti lämpenevälle alustalle.

Toisin kuin trombit, pölypyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

Parhaita pölypyörteitä nähdään aavikoilla. Suomessa pölypyörteet ovat vaatimattomia ja lyhytikäisiä.


Pölypyörre. Kuva Anni Pihlaja-Kuhna.


Pölypyörre. Kuva on otettu auton ikkunan läpi. Kuva Tuukka Järvenpää.

Pölypyörre Atacaman aavikolla. Kuva Jukka Ruoskanen.


Vesipatsas on voimakkaasti pyörivä pilvi- ja vesipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä vedenpintaan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.

Suomessa vesipatsaita nähdään lähinnä loppukesällä ja syksyllä meren yllä. Niitä syntyy varsinkin silloin kun kaakosta saapuu lämmintä ja kosteaa ilmaa.

Maa-alueilla vesipatsaan kaltaista pyörrepilveä kutsutaan trombiksi. Trombeille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa vesipatsaan yläpuolella. 


Vesipatsas. Kuva Tuomas Pelto.


Vesipatsas. Kuva Olli Vesanto.


Trombi on voimakkaasti pyörivä pilvipatsas, joka 1) ulottuu pilvestä maahan asti ja 2) pyörii voimakkaasti.

Jos pyörivän pilvipatsaan alustana on vesi, siitä käytetään nimitystä vesipatsas, maa-alueilla kyseessä on trombi. Huomaa, että vesipatsaille on Taivaanvahdissa oma rasti ruutuun -valintansa trombin alapuolella. 

Trombion synonyymi sanalle tornado eli kyseessä on sama ilmiö.


Trombi. Kuva Esko Muurimäki.


Tuuli voi muodostaa pyörteen muuallakin kuin esimerkiksi keväisten peltojen (pölypyörre) tai veden yllä (vesipyörre).

Tällä "muu pyörre"-rastilla voit raportoida esimerkiksi tulipyörteen, joita voi joskus havaita esimerkiksi metsäpalojen yhteydessä tai lumipyörteen, joita voi esiintyä esimerkiksi keväthankien yllä. Kerro tarkemmin havaintokertomuksessa minkälaisen pyörteen näit.  

Tuulen muodostamat pyörteet voivat joskus olla useitakin metrejä korkeita. Toisin kuin pilvestä maanpintatasolle asti ulottuvat trombit ja vesipatsaat, pyörteet ovat vain maanpintatason ilmiöitä. Ne eivät liity yläosastaan konvektiivisiin pilviin, vaan muodostuvat usein täysin selkeällä säällä.

Video lumipyörteestä ja tulipyörteestä.


Lumipyörteet näkyvät yleensä selkeällä säällä, mutta tämän pyörteen aikaan oli pilvistä. Kuva Markku Siljama.

You can describe your observation equipment or other technical details here.


If you want to, you can specify the observation equipmet or  phototechnical/processing information here. For that, you have 1200 characters at your disposal.

A telescope description can be stated for example like this: 127 mm reflecting telescope of 1300 mm focal length.

The photo information can be stated for example like this: Camera brand, 50 mm, f/2,8, ISO 100.

Upper-atmospheric lightning

These are difficult objects to observe and cabn (in most cases) be captured only by camera.

This is why attaching images to the observation becomes highly important.


These are difficult objects to observe and cabn (in most cases) be captured only by camera.



Keijusalama (englanniksi red sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Kyseessä on yleisin ja parhaiten tunnettu yläsalamatyyppi. Ilmiön kirkkain osa on yleensä 65-75 kilometrin korkeudessa, ja värivalokuvissa se on normaalisti punainen.

Keijusalama kestää yleensä vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.


Värikuva keijusalamasta. Ilmiö näkyy kuvan vasemmassa laidassa punertavana muodostelmana. Kuva Aki Taavitsainen. 


Kolme keijusalamaa näkyy heti Kuun alapuolella. Ne kaikki olivat välähtäneet samaan aikaan. Kuvan vasemmassa alakulmassa on itse emosalaman välähdys. Kuva Panu Lahtinen.


Pylväskeijusalama (englanniksi column sprite) on hyvin korkealla ukkospilvien yläpuolella esiintyvä ja salamaa muistuttava välähdys. Pylväskeiju on keijusalaman epätavallisempi alalaji. Nimensä mukaisesti pylväskeijut muistuttavat pilarimaisia pystyviivoja.

Kuten keijusalamatyleensä, tämäkin ilmiö kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.


Pylväskeijuja. Ilmiö näkyy lyhyinä katkonaisena valopilareina kuvan alaosassa vesileiman yläpuolella. Kuvaan on koostettu puolen tunnin aikana näkyneet pylväskeijut. Kuva Panu Lahtinen.


Kajo- eli haltiasalama (englanniksi elve tai lyhenteenä koko ilmiölle ELVES) on rengasta muistuttuva yläsalamatyyppi. Kajosalaman rengas voi olla läpimitaltaan noin 200 kilometriä. Se esiintyy noin 80-100 kilometrin korkeudessa ja tyypillisesti ilmestyy keijusalamoiden yläpuolelle.

Kajosalama kestää tyypillisesti vain noin 3-10 millisekuntia. Yläsalamoita on hyvin vaikea havaita luotettavasti muutoin kuin valoherkällä videolaitteistolla, kuten esimerkiksi valvontakameralla.


Kajosalaman himmeä rengas näkyy kuvan alaosassa. Kuva Timo Kantola. Katso myös toinen Kuva kajosalamasta.


Viuhkasalama on harvinainen (englanniksi blue jet) yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva kartion muotoinen valonvälähdys. Viuhkasalama liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan ja ylettyy ukkospilven yläosasta aina 40-50 kilometrin korkeudelle asti.  

Viuhkasalama kestää vajaan sekunnin, mikä on verraten pitkä aika yläsalamalle. Tästä syystä esimerkiksi liikennelentäjät ovat harvakseltaan nähneet paljain silminkin viuhkasalamoita. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.

Täällä on valokuva viuhkasalamasta.



Jättiläisviuhkasalama (gicantic jet)on erittäin harvinainen yläsalamalaji. Se on väriltään sininen, ukkospilvestä ylöspäin suuntautuva valoilmiö, jossa on puuta tai pensasta muistuttavaa rakennetta.

Kuten tavallinen viuhkasalama, jättiläisviuhka liittyy ukkospilven aktiiviseen keskiosaan. Jättiläisviuhkasalamat voivat ylettyä yli 50 kilometrin korkeudelle. Ilmiön luotettavaan dokumentointiin paras väline on valoherkkä videolaitteisto, kuten esimerkiksi valvontakamera.

Täällä on valokuva jättiläisviuhkasalamasta.


Sininen alku (englanniksi blue starter) tai sininen alkusalama on työnimi ilmiölle, josta ei tiettävästi ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.

Näitä ilmiöitä on luonnehdittu "epäonnistuneiksi" viuhkasalamoiksi. Siniset alkusalamat etenevät ylöspäin, mutta ovat lyhyempiä ja kirkkaampia kuin täyspituiset viuhkasalamat. Ne yltävät korkeintaan noin 20 kilometrin korkeudelle.

By sending in this observation I confirm, that I've read and understood the the observation system's privacy policy.
Fields marked with star (*) must be given before sending in the information.